2010-09-09

Yhteiskunta ja rahatalous



Tämän tekstin meinasin lähettää poliitikoille, opettajille ja muille ihmisille jotka asioihin olisivat voineet alkaa vaikuttamaan. Päädyin siihen, että sen sijasta, että päädyn spammilistoille ja tulen muuten blokatuksi (veikkaan että GMail ei hirvittävästi pitäisi siitä, että lähetän saman viestin sadoille ihmisille), laitan tekstin ensin tänne... Ihan vain että näen miten sitä kannattaa muuttaa.

Tiesittekö, että nykyinen talousjärjestelmämme pohjaa kokonaan velkaan? Samalla lainojen takaisinmaksu on tehty mahdottomaksi, sillä maailmassa ei ole tarpeeksi rahaa, jotta kaikki saataisiin maksettua pois. Toisaalta asiaa järjellä tarkasteltuna emme edes tarvitse rahaa (ainakaan nykyisessä muodossaan), sillä ongelmien ratkomiseen tarvitaan resursseja ja teknologiaa rahan asemesta. Niinpä ensimmäisen kysymyksen tulisi olla "Onko meillä riittävät resurssit?" sen sijaan, että kysyisimme "Onko meillä varaa siihen?". Tällaisella kysymyksenasettelun muutoksella pystyisimme ratkaisemaan suurimman osan ongelmistamme energiasta nälänhätään. Nämä ovat toisaalta globaaleja kysymyksiä, joihin eduskunnassakaan on paha puuttua...

Hieman paikallisemmalla tasolla: nykyinen työttömyys lienee monien tekijöiden summa. Omalta osaltaan siihen vaikuttavat koulutus, taloustilanne sekä automaatio. Helpointa on vaikuttaa kahteen ensimmäiseen. Automaatio on teknologista kehitystä, jonka käyttöönottamiseen painostaa voitontavoittelu - siihen taas ei ratkaisua saada kuin järjestelmää (ja arvoja) muuttamalla.

Automaatio (ja muu teknologinen kehitys) on siitä kummallinen ilmiö nyky-yhteiskunnassa, että samalla kun sillä saavutetaan valtavia säästöjä ja tehokkuuden kasvua, se aiheuttaa myös huomattavaa sosiaalista ahdinkoa - pääasiassa menetettyjen työpaikkojen muodossa. Tällöin "tuotantoteknisistä syistä" lomautetut tai irtisanotut päätyvät työttömyyskassaan - ja ennen pitkää joutuvat itselleen toisen ammatin hankkimaan. Samalla entinen työnantaja tienaa entistä enemmän.

Yksi taloustieteen perustekijöistä lienee se, että talous on sitä paremmalla tolalla, mitä enemmän siinä on aktiivista rahaa. Ei siis rahaa joka vain lepäilee pankkitileillä kerryttäen korkoja, vaan sellaista, jolla hankitaan tuotteita ja palveluita. Automaation aiheuttaessa työttömyyttä ja lisätessä yritysten (ja oletettavasti jo muutenkin rikkaiden) voittoja, raha kertyy yhä harvemmille kuluttajille, jolloin se myös liikkuu vähemmän. Entistä enemmän sitä siirtyy säästötileille ja sijoituksiin, josta ne yhä pienemmällä todennäköisyydellä päätyvät takaisin kiertoon.

Koulut tähtäävät opettamaan jokaiselle meistä perustiedot ympäröivästä maailmasta ja yhden ammatin - ja harvoin sitäkään kovin järkevästi. Meille tyrkytetään tietoa, jolla emme todennäköisesti tule koskaan tekemään mitään "yleissivistyksen" varjolla, ja paikalliseen opetusohjelmien muutoksiin suhtaudutaan todella nuivasti. Ammatillisiin opintoihin sisältyy aina ylimääräistä, jolla ei kyseisessä ammatissa tee mitään - jos missään muuallakaan. Samalla koulutus on varsin riittämätöntä, sillä edes työssäoppimisjaksot eivät anna sellaista tietotaitoa, jonka avulla voisi kuiviltaan aloittaa työt. Käytännöt työelämässä poikkeavat paikoittain varsin huomattavastikin siitä, mitä koulun penkillä oppii.

Ruotsin opetus on edelleen monella riippana, vaikka vain pieni osa kansasta sitä koskaan tarvitsee. Sama koskee tosin kaikkia muitakin kieliä Suomea lukuunottamatta, mutta ei liene mitään järkeä pakottaa ihmisiä opiskelemaan jotain hyödytöntä. Valinnanvapaus kunniaan - olkoon sitten vaikka koulun tai vanhempien valinta. Järjettömintä on kuitenkin se, että ruotsia täytyy opiskella kaikilla opintoasteilla.

Usein tähän käytetään perusteluna sitä, että Suomi on kaksikielinen maa. Kun tarvitaan lisää perusteluita, keskusteluun tulevat mukaan historialliset syyt - tosin sopivasti Venäjän yhtäläinen asema historiassa kätevästi unohdetaan. Kaksikielisyyteen taas voidaan vastata näin: monissa maissa on useita virallisia kieliä, jopa kansalliskieliä, joissakin reilusti yli kymmenen; mikään näistä ei kuitenkaan velvoita opiskelemaan niitä kaikkia. Syytä on huomioida, että Suomen vallanpitäjien omituisesta päähänpinttymästä huolimatta ruotsilla ei ole Suomessa sen kummempaa käyttöä kuin millä tahansa muullakaan kielellä. Esimerkiksi itärajalla Venäjä on kielistä huomattavasti merkittävämpi kaikin tavoin.

Lahjakkaiden oppilaiden tarpeisiin on viimeaikoina kiinnitetty huomiota, mutta tilanne ei edelleenkään ole kovin hyvä. Lahjakkaasta opiskelijasta tulee helposti häiriötekijä, jopa kiusaaja, kun tunneilla ei hänelle riitä haastetta ja/tai tekemistä. Toisaalta lupaukset koulutuksen tilanteen parantamisesta ja yhtäaikaiset budjettileikkaukset tuskin asiaa auttavat... Kummallista, että tulevaisuuden tekijöistä leikataan ensimmäisten joukossa.

Rahatalouteen liittyen on merkittävä huomata, että suurin osa rikollisuudesta on rahan (tai pikemminkin sen vähyyden tai vähyyden illuusion) motivoimaa. Mikäli rahaa ei enää käytettäisi, jäisi jäljelle enää sellainen rikollisuus, jonka ratkaisisi useimmiten jonkinlainen terapia. Rahan ja rikollisuuden kytkös on muutenkin mielenkiintoinen: talousrikoksista useimmiten saa huomattavasti merkittävämmät rangaistukset kuin muun tyyppisistä rikoksista. Parhaimmillaan piratismista (elokuvien, tietokoneohjelmien, pelien ja musiikin lataamisesta ilman korvausta julkaisijalle/kustantajalle) voi saada rankemman rangaistuksen kuin raiskauksesta tai murhasta (ainakin rapakon takana).

Yhtenä, mielestäni ilahduttavan perverssinä, ratkaisuna, joka ei vaatisi valtavaa muutosta nykyiseen talousjärjestelmään ja mahdollistaisi asteittaisen siirtymisen resurssitalouteen, yhtenäisempään maailmaan ja rahasta luopumiseen, olisi kilpailukykyinen kansalaispalkka. Sen pystyy toteuttamaan paikallisella tasolla (Suomi) ja meillä on siihen jo alustavat menetelmätkin - progressiivinen verotus. Laajennetaan (ja yksinkertaistetaan) verotusta siten, että kaikesta tulosta verotetaan, oli se sitten pääoma- tai ansiotuloa, täysin samalla tavalla ja tällä yhteistulolla olisi ns. pehmeä katto, raja, jossa veroprosentti olisi aivan tolkuton, vähintään 90%. Samalla tuloihin huomioitaisiin myös työsuhde-etuudet, jotta järjestelmää olisi vaikeampi kiertää. Ulkomaiset Suomessa toimivat yritykset maksaisivat samaten progressiivista "veroa" liikevaihtoon/voittoon perustuvien toimilupien muodossa. Samalla voitaisiin luopua (tai olla luopumatta) muista verokannoista (esim. ALV). Toisaalta ALVin voisi korvata minun puolestani terveys- ja ympäristönsuojeluverolla, joka perustuisi tuotteen tai palvelun haitallisuuteen luonnolle, itselle, muille ja yhteiskunnalle.

Voin melkein kuulla sen yleisimmän vastalauseen: "Eiväthän ihmiset enää tekisi töitä!" ... Miksi heidän pitäisikään? Meillä on olemassa teknologinen tietotaito ja resurssit automatisoida merkittävä osa yhteiskuntaamme, varsinkin fyysinen ja "tylsä" työ. Toinen merkittävä vastaväite tuolle harhaluulolle on se, että varsin harvaa meistä motivoi ainoastaan raha. Olettaisin että aikaa tulisi vietettyä paljon enemmän perheen ja ystävien parissa, jos rahasta ei tarvitsisi huolehtia. Voisimme myös keskittyä enemmän "harrastuksiimme" eli asioihin joissa voimme olla luovia, tuottavia ja joissa viihdymme. Ne loput työt, joita emme vielä kykene automatisoimaan (sairaanhoito, opettaminen ja muut sosiaaliset ammatit) - ovat pääasiassa kutsumusammatteja. Muiden auttaminen on mukavaa, ja opettaminen vielä antoisampaa.

Resurssipohjaisessa taloudessa lisäksi suuri osa töistä katoaisi rahan mukana, sillä ne keskityvät pääasiassa talouden ja rahan manipuloimiseen. Pankit, vakuutuslaitokset ja vastaavat instituutiot katoaisivat myös historian hämäriin.

Tässä ajatuksia, joita syntyi tutustuessani Zeitgeist-liikkeeseen ja Venus-projektiin. Venuksen sivut ovat englanniksi. Suosittelen materiaaliin tutustumista lämpimästi kaikille - Zeitgeistiin tutustuessa kannattaa antaa hieman löysää pinnalle, sillä ajoittain siellä törmää kaikenlaisiin hörhöihin. Liikkeen perustaja on nimittäin itsekin melkoinen salaliittosekopää, mutta ajatus ja teksti ovat siitä nykyisin onneksi jo paremmin erillään. Jos lukeminen ei innosta, niin Zeitgeist Addendum-videon (n. 2 tuntia pitkä) voi (ja kannattaa) katsoa. Siinäkin ikävä kyllä on viittauksia salaliittoihin, mutta muuten ihan asiallinen pätkä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti